Cola

 

Gold Brook´s Tamasha

Emä: Gold Brook´s Odessa

Isä: Hops-Ontop´s Proximo

Syntynyt: 10.2.2020

Cola muutti meille yhtä aikaa Täplän kanssa. Pienen pieni luovutusikäinen hermeliinipoikanen oli aluksi aika arka ja tukeutui kaikessa "isosiskoonsa" Täplään. Se myös Täplää enemmän väisteli ihmisen kosketusta. Opetimme sille pitkään ja hartaasti sanaa "häkkiin", koska sen pyydystäminen asunnosta häkkiin nuorempana oli vaikeaa kaikille muille paitsi tytöllemme Fiialle, joka on sitä eniten käsitellyt. Kanit meillä viettävät häkissä ajat, kun olemme poissa kotoa. Se oppi hitaasti, mutta varmasti, että sana "häkkiin" tarkoitti sitä, että sinne todella oli mentävä. Aluksi tähän operaatioon tarvittiin useampi ihminen (kulkuväylillä ohjaamaan), mutta sittemmin sanan opittuaan se hoksasi tarkoituksen ja meni häkkiin helpommin yhdenkin ihmisen läsnä ollessa.  

Colasta on kasvanut kaunis nuori neiti. Sen turkki on todella tiheä ja kiiltävä, väriltään ruskeasoopeli. Cola on myös hyvä käsiteltävä, sen hoitotoimenpiteet onnistuvat myös tyttäreltämme. 

Cola ei edelleenkään tule itsekseen syliin vapaana ollessaan, mutta antaa kyllä hyvin kiinni ja on alun vaikeuksien jälkeen oppinut menemään pyynnöstä häkkiin. Se myös istuu mielellään häkkinsä katolla ja tähyilee siitä, samalla mielellään vastaanottaa ohikulkijoilta muutamia rapsutuksia. Sittemmin Cola kyllä antaa kiinni meille muillekin kun tyttärellemme Fiialle. Cola teki ensimmäisen poikueen ollessaan 2-vuotias. Synnytys ja imetys sujuivat siltä oikein hyvin. Toiveissamme on, että Cola liittyy samaan yhteisöön toisten tyttöpupujen kanssa, kunhan hormonimyrskyt synnytyksestä hälventyvät.





Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Toinen poikue uusiin koteihin

Kuva
Colan (Gold Brook´s Tamasha) ja Ompun (Pikkumurun Åmena) poikue on muuttanut omin koteihinsa helmikuun alussa. Pentueessa oli kolme urosta, Hissi, Jussi ja Santeri. Mahtavia tyyppejä kaikki. Hissu ja Jussi olivat väritykseltään niin samanlaisia, että merkkasimme Jussin vaaleanpunaisella kynsilakkapilkulla, jotta erotimme ne, kun Hissu varattiin jo aikaisessa vaiheessa. Santeri sen sijaan oli muista poikkeava, väritykseltään se oli vaaleampi ja kooltaan hieman veljiään isompi.  Pentuaika meni taas niin nopeasti. Kanit asustavat meillä ruokailutilan ja vaatesäilytyksen yhteydessä olevassa "välitilassa", eli keskellä kaikkea perheen elämää. Cola kasvatti tätä poikuetta ehkä vielä hieman vähemmällä hoidolla kun aiemman pentueemme emo Tälpä.  Colalla oli tapana imettää pojat aina illalla, kun minä menin nukkumaan. Kuulin aina samaan aikaan imetyspaikkojen etsimiseen liittyvää ryminää pesästä. Joka ilta. Colan pennut olivat myös huomattavan hyväkäytöksisiä äitiään kohtaan. Täplän p...
Lue lisää

Kaikki alkoi Lakusta

Kuva
Asematie 78:n kanitouhut alkoivat vuonna 2019, kun meille muutti pieni hermeliinipoika Laku. Laku oli silloisen omistajan mukaan jo 7-vuotias ja etsi uutta kotia. Laku asusteli tässä omalla kylällämme, joten kävimme sitä katsomassa ennen päätöstä. Saimme vihiä uutta kotia etsivästä Lakusta tutun kautta. Kävimme kania katsomassa ja samantienhän se päätös syntyi, että meistä tulee kaniperhe. Minulla on kaneja ollut aiemminkin. Kun asuin vielä vanhempien luona, minulla oli angorakanit Sohvi ja Pinja sekä kääpiöluppa Hertta, Ne eivät kuitenkaan eläneet kovin pitkään ja olivat talli- ja ulkokaneja. Ei läheskään sitä, mitä lakusta tuli. Laku muutti meille sisätiloihin, se oli alusta asti selvää. Meille kävi tuuri siinäkin suhteessa, että kanin mukana tuli kaikki tarvikkeet, myös häkki. Laku oli ihan paras ensikaniksi. Se oli ja on edelleen äärettömän kiltti ja hyvä käsitellä. Lapsemme olivat kanin muuton aikoihin 4- ja 5-vuotiaat. Varsinkin 5-vuotias oppi hyvin nopeasti ottamaan kania syliin...
Lue lisää

Kaninäyttelyssä 7.5.2022

Kuva
Oulussa järjestettiin pitkästä aikaa kaninäyttely Suomen kaniyhdistyksen toimesta 7.5.2022. Meillä on alkanut ja kasvanut kaniharrastus koronavuosina, jonka aikana näyttelyistä ei ole voinut järjestää. Siksi meilläkin kanit ehtivät jo kovin aikuisiksi, ennen kun pääsivät ensimmäistä kertaa näytille.  Olen lapsena käynyt paljon jyrsijänäyttelyissä chinchillan ja ystäväni kanin kanssa, mutta vuosikymmenet ovat tehneet tehtävänsä ja harrastukseen saa tutustua nyt täysin uudelleen. Niinpä lähdimme tyttäreni Fiian kanssa mukaan muistelemaan ja opiskelemaan.  Mukaan otettiin molemmat kanit, joilla on tunnistusmerkintä, eli Täplä ja Cola. Täplä ilmoitettiin pet-luokkaan ja Cola ulkomuotoluokkaan. Colan korvista ei löytynyt tatuointeja, joten arvostelusta ei tullut virallista. Kaavakkeessa kuitenkin arvioinnit paino 5/5, rotuleima ja esiintyminen 19/20, rungon muoto 18/20, turkin tiheys 9/10, turkin laatu 9/10 väri 8/10 ja kuviointi 18,5/20. Tuomarina Dita Hiillos. Täplällä yleiskunto...
Lue lisää